FA Cup voisi ottaa oppia ranskalaisvastineestaan


"Rehellisesti sanottuna näistä hetkistä tulee aina unelmoitua, mutta koskaan ei tule kuviteltua, että ne hetket saisi oikeasti elää."

Näin lausui Epinalin maalivahti Olivier Robin, kun hänen kolmannella sarjatasolla pelaavansa joukkue pudotti hallitsevan mestarin (ja Ligue 1:n jaetun sarjakärjen) Lyonin Ranskan cupista sunnuntai-iltapäivänä. Lyon ja kovavireiset Valenciennes ja Rennes kuuluivat niiden puolen tusinan pääsarjaseuran joukkoon, jotka hävisivät cupissa alasarjalaiselle. Epinalin voitto oli itse asiassa melko tyypillinen Ranskan cupille.

Varsinaiset jättiläisentapot eivät vielä kerro koko tarinaa. Suursuosikki Paris Saint-Germainkaan ei ollut kovinkaan kaukana nöyryytyksestä viidennen sarjatason Arrasia vastaan. PSG raapi lopulta 4-3-voiton. Marseille tarvitsi kotonaan jatkoajan kaataakseen Ligue 2:ssa pelaavan Guingampin. Kaksi muuta pääsarjalaista, Evian ja Brest, joutui rankkareille asti voittaakseen amatöörivastustajansa.

Mukaan mahtui myös tapaus, jossa valmentaja, harvinaista kyllä, syytti itseään cup-katastrofista. SC Bastian Fréderic Hantz otti tappion kolmannen sarjatason CA Bastialle henkilökohtaisesti. Ottelu oli derby, joka pelattiin Korsikalla Ajaccion kotikentällä - SC Bastia ei tällä hetkellä saa pelata kotikentällään tai edes kotikaupungissaan. "Olen pahoillani, koska käytettävissäni oli joukko Ligue 1 -pelaajia. Vastustaja on kolmannelta sarjatasolta, enkä selvästikään osannut valmistaa joukkuetta oikein. En tehnyt oikeita taktisia valintoja enkä onnistunut motivoimaan heitä puheillani", Hantz sanoi ottelun jälkeen.

Moni englantilaisfani valitti lauantain läpeensä siitä, että FA Cupissa ei juuri nähty yllätyksiä. (Keskustelu kääntyi sunnuntaina moraaliseen pohdintaan Luis Suarezin Mansfield-ottelun voittomaaliin liittyen). Siksi onkin kysyttävä, mitä Ranskan cupilla on sellaista, jonka FA Cup on kadottanut?

Viikonlopun tapahtumat eivät ole mitään sattumaa. Tällä vuosituhannella kuusi joukkuetta Ligue 1:n ulkopuolelta on yltänyt finaaliin. Suurin sankariteko oli neljännen sarjatason amatöörijoukkue Calais'n finaalipaikka vuonna 2000. Joukkue hävisi Nantesille vain niukasi. 12 kuukautta myöhemmin Nantes juhli Ranskan mestaruutta. Guingamp, jota Didier Drogba ja Florent Malouda ovat edustaneet nuooruudessaan, jopa voitti cupin Ligue 2 -joukkueena 2009. Viime keväänä Lyon voitti finaalissa niukasti kolmosdivarijoukkue Quevillyn. Lyon-kapteeni Cris kutsuikin Quevilly-kollegansa Grégory Beaugrardin nostamaan pokaalin yhdessä.

Kulttuurista fuusiota on nähty aiemminkin. Coupe de France otti oppia englantilaisversioltaan. Kilpailu on muuttunut vuosien mittaan yhä laaja-alaisemmaksi. Nyt jo lähes 7500 seuraa osallistuu cupiin. Vuonna 1976 osallistujaseuroja oli melkein neljä kertaa vähemmän. Suurin osa cupin loistosta johtuu kuitenkin sen omista tekosista. Monet yllätykset perustuvat siihen, että ottelut pelataan yhdessä osassa. Uusintaotteluita ei pelata. 120 minuutin jälkeen lauotaan pilkut, jos peli on tasan. Useimpien brittimanagereiden luulisi hyväksyvän kilpailukalenterimerkintöjen pienen harvenemisen. Kyseessä olisi harvinainen esimerkki, jossa ohjelman muutos hyödyttää kannattajia sekä talouden että jännityksen näkökulmasta.

"Tämä on jalkapallon taikaa", sanoi Epinalin valmentaja Fabien Tissot sunnuntain voiton jälkeen. Asia on juuri näin, ja kaikkihan haluavat nähdä lisää vastaavia tekoja?

Andy Brassell