Uudestisyntyneen Malbranquen outo urakehitys


Lyonin sunnuntaisen Bastia-voiton jälkeen ilmassa oli vapautuneisuutta. Siinä, että joukkueen aina ystävällinen maalivahti Rémy Vercoutre keskustelee toimittajien kanssa, ei ole mitään uutta, mutta tällä kertaa hän vaati maajoukkuekutsua joukkuetoverilleen - 33-vuotiaalle Steed Malbranquelle.

"Olisin todella iloinen, jos Steed saisi kutsun Ranskan maajoukkueeseen", Vercoutre sanoi. "Tämä on vilpitön vetoomus. Emme välitä hänen iästään tai urakehityksestään. Hän ansaitsee sen. Hän on meille Mr. Extra. Liigakauden alusta lähtien hän on ollut kirkkaasti paras. Hän saa palloja, antaa upeita syöttöjä ja tekee nyt myös maaleja."

Itse asiassa Malbranque teki ensimmäisen Ligue 1 -maalinsa 11 vuoteen. Kyseessä oli lisäajan rangaistuspotku, joka meni hassun näköisesti maaliin Bastia-maalivahti Macedo Novaesin alta. Se sopi illan teemaan, sillä osuma oli 5-2-tulokseen päättyneen ottelun viimeinen.

Pointti ei kuitenkaan ole tapa, jolla rankkari meni sisään tai Vercoutren kommenttien aiheellisuus. Merkittävää on Malbranquen Lazarus-henkinen paluu romuttamolta, jonne hän tuntui siirtyneen vapaaehtoisesti lähdettyään St Etiennestä viime vuonna.

Keskikenttäpelaaja vietti Stade Geoffroy Guichardilla alle kuukauden ja pelasi ykkösjoukkueessa tasan 26 minuuttia ennen kuin päätti jättää seuran elokuussa 2011. Päätös yllätti kaikki. Tekaistut huhut väittivät, että Malbranquen lapsella olisi diagnosoitu syöpä. "Poikani ei ole sairas. Minulla ei ole poikaa", Malbranque huomautti kuivasti kommentoidessaan päätöstään, kun sopimuksen purku oli julkistettu.

St Etiennen valmentaja Christophe Galtier paljasti, että Malbranque oli jättänyt harjoituksia ja otteluita väliin väittäen, ettei ollut oikeassa mielentilassa.

"En nauttinut harjoittelusta. Yritin olla iloinen, mutta se ei vain onnistunut", Malbranque vahvisti.

Tästä seurasi lähes vuosi eristäytyneisyyttä ammattilaiselämästä, vaikka Malbranque painotti, ettei missään vaiheessa aikonut lopettaa. "Seura (St Etienne) sanoi, että lopetan - minä en koskaan sanonut niin", hän sanoi. Hänen paluunsa kasvattajaseuransa Lyonin (jossa Malbranque löi läpi yhdessä Fredi Kanoutén kaltaisten pelaajien kanssa) harjoituksiin kesäkuussa näytti kuitenkin siltä, kuin valmentaja Rémi Garde olisi lähinnä tehnyt pelaajalle palveluksen ja auttanut tätä nousemaan jaloilleen.

Vähitellen kävi selväksi, että tankissa oli vielä bensaa jäljellä. Malbranque pelasi B-joukkueen kanssa harjoitusottelun vieraissa Portoa vastaan 4. elokuuta. Ottelun jälkeen Garde myönsi, että Fulhamia, Tottenhamia ja Sunderlandia edustanut pelaaja on "mielenkiintoinen vaihtoehto" vahvistamaan joukkuetta.

Kaikki perustuu ajoitukseen. Siirto olisi ollut mahdoton vielä 12 kuukautta sitten. Lyon on kuitenkin vähentänyt rahankäyttöään ja Garde painottaa vahvasti akatemian ja edustusjoukkueen vuorovaikutusta. Se oli Malbranquen etu.

Vercoutre on yhdessä asiassa täysin oikeassa: Malbranque on ollut loistava. Hän pelaa, kuin olisi viettänyt vapaavuotensa happitankissa. Sunnuntaina hän oli roolissa, johon hän on viime vuosina kotiutunut: alempana keskikenttänä puolustavan tukipilari Maxime Gonalonsin vieressä. Sieltäkin käsin hän antoi kaksi ratkaisevaa syöttöä ja antoi edessään pelanneelle, paluun tehneelle Yoann Gourcuffille tilaisuuden loistaa.

Malbranquen tyyli on aina ollut kiehtova. Pallollisena hän vetoaa kannattajiin kummallakin puolella Englannin kanaalia. Nyt hän tekee myös tulosta. Lyon on vain pisteen perässä sarjakärki PSG:tä yhden ottelun vähemmän pelanneena. Jos hän pystyy edelleen auttamaan joukkuettaan uhmaamaan PSG:n mahtia, keväällä saattaa olla isoja tarinoita kerrottavana.

Andy Brassell