Manchester United voi edelleen voittaa Valioliigan


Tehdään se heti selväksi: Manchester United ei ollut Arsenalia vastaan erinomainen, mutta Arsenal pelasi varsin heikosti.

United pelasi sellaisella tavalla, joka esti Arsenalia pelaamasta vahvuuksillaan. United myös puolusti hyvin ja käytti yhden harvoista maalintekopaikoistaan. Kukaan ei voi väittää, etteikö voitto olisi ollut ansaittu. Marginaali olisi voinut olla suurempikin, jos Michael Oliver olisi viheltänyt rangaistuspotkun, kun Wayne Rooney kaadettiin selvästi Arsenalin rangaistusalueella. On silti liian aikaista sanoa, että vanha United on palannut.

Voidaan kuitenkin sanoa, että jos United pystyy rakentamaan Arsenal-ottelun suorituksen pohjalle ja parantamaan heikkouksiaan, sillä on mahdollisuudet mestaruuteen - paitsi jos kolme muuta kärkijoukkuetta parantavat myös peliään.

Wayne Rooney on saanut paljon tunnustusta internetin keskustelupalstoilla. Paljon vakuuttavampaa olisi sanoa, että Rooneyn ensimmäinen kosketuksensa ei ole entisensä, hän ei osaa enää syöttää eikä hän halua pelata Unitedissa, joten paras vaihtoehto olisi myydä hänet. Jos hän kuitenkin jää, hänen ensimmäinen kosketuksensa tai syöttöpelinsä ei tule paranemaan. Silloin nykytilanne on paras mahdollinen, koska Rooney ainakin juoksee.

On masentavaa todeta, että Rooneyn potentiaali on täysin kadonnut. Hän ei kuitenkaan osoita pelkoa, hän tekee maaleja ja häiritsee puolustajia. Hän sentään näyttää siltä, että haluaa pelata jalkapalloa. Asia ei aina ole ollut niin. Jos tilanne on jatkossakin tämä, David Moyes ei voi toivoa Rooneylta juuri enempää. Eikö ole hienoa nähdä tällaista toiveikkuutta?

Puolustuksessa David Moyes on toisinaan antanut käsittämättömästi Chris Smallingille vastuuta ennen Rafaelia. Huhujen mukaan Moyesilla ei ole luottoa Rafaeliin, mikä joillain tavoin on merkki siitä, ettei Moyes ymmärrä jalkapallon päälle. Smallingiin pätee kuitenkin sama kuin Rooneyyn: kun hän nyt kuitenkin pelaa oikeana pakkina, niin ainakin hän on tehnyt kykynsä kyseisellä pelipaikalla selväksi.

Arsenalia vastaan Smalling oli varma ja jopa johtava osa kovan paineen alle joutunutta puolustuslinjaa. Smalling ei osaa syöttää eikä hän tarjoa hyökkäyssuuntaan mitään, mutta jos Moyes priorisoi puolustuspään osaamista, Smalling on ainakin osoittanut kykynsä sillä saralla.

Puolustuksessa on myös muita valopilkkuja. Nemanja Vidic vaikuttaa toipuneen pahasta polvivammastaan. Hän ei välttämättä ole entisensä, mutta Vidicin kokemus on korvaamatonta ja sillä on rauhoittava vaikutus. Lisäksi Vidic on edelleen erinomainen taklaaja ja pääpelaaja.

Vidicin vierellä Phil Jones ja Jonny Evans ovat tehneet selväksi, miksi Rio Ferdinandin sopimusta ei välttämättä kannata uusia kauden jälkeen. Patrice Evra on vähemmän virhealtis kuin aikoihin, joten Leighton Bainesiakaan ei välttämättä tarvitse hankkia (tai niin voisi kuvitella).

David De Gea on edelleen liigan paras maalivahti. Unitedin viime vuosien mestaruudet ovat perustuneet pitkälti luotettavaan puolustamiseen. Ei ole mitään syytä uskoa, etteikö Moyes saisi luotua vastaavaa puolustusvarmuutta. Hyökkäystehokkuus voi tosin kärsiä samalla.

Adnan Januzaj ei pelannut Gunnersia vastaan, mutta positiivisia asioita on enemmänkin. Antonio Valencia ei ole yhtä nöyrä kuin aiemmin. Shinji Kagawa on selvästi hyötynyt peliajasta, vaikka hän kehittyy todella hitaasti hyökkäysten avaamisessa ja merkityksellisten asioiden tekemisessä. Mikä parasta, Ashley Young passitettiin katsomoon, missä hän saa kenties olla niin pitkään, että kasvaa aikuiseksi. (Myöskään Anderson ja Nani eivät pelanneet, joten ehkä United pyrkii vihdoin myymään ylijäämäpelaajiaan).

Januzaj'ta on jännittävä katsoa. Hänestä tulee erinomainen pelaaja, mutta jos Valencia ja Kagawa pärjäävät edes kohtalaisesti toisella laidalla, Unitedin laitapelaamisen huolet saattavat väistyä.

Arsenal-voiton tärkein asia oli kuitenkin asenne. On hienoa käyttää yksi harvoista tekopaikoistaan, ja oli suuri helpotus, että Robin van Persie näytti iloisemmalta kuin kauden alussa. Kaikki tämä linkittyy kuitenkin asenteeseen. On helppoa murjottaa, kun joukkueella menee huonosti ja vaikea murjottaa, kun kaikki puhaltavat yhteen hiileen ja joukkue hyötyy siitä.

Jones rikkoi, Rooney häiritsi, ja muu joukkue suhtautui kolmeen pisteeseen - vaikkakaan ei välttämättä palloon - kuin se olisi maailman tärkein asia. Tässä oli valtava ero aiempiin otteluihin.

Jos Unitedin asenne kauden aiemmissa peleissä olisi ollut sama, joukkue olisi voinut voittaa kaikki ottelunsa. Jos joukkue nyt mukavoituu, Arsenal-voitto meni hukkaan. Mikäli United pystyy kuitenkin pitämään Gunners-ottelun tunteen mielessään, se voidaan lukea mestariehdokkaiden joukkoon - ellei peräti mestarisuosikiksi.

Puolustus saattaa kehittyä erinomaiseksi ja laiturit ovat kyvykkäitä. Jonesin ja Michael Carrickin ansiosta United voi selvitä vielä tästä kaudesta ilman uutta vahvistusta keskikentälle. Marouane Fellaini saattaa päästä joukkueeseen sisään, mutta on mahdollista, ettei se tapahdu tällä kaudella. Voi olla, ettei sitä tapahdu koskaan.

Van Persie piristyi hieman, eikä Rooney ole kaikin tavoin rasite joukkueelleen. Rooney on käyttökelpoinen, vaikkei pääsekään potentiaalinsa edellyttämälle tasolle. Adnan Januzaj on Adnan Januzaj. Kehitys ei ole vielä riittävää, mutta United on nyt pidemmällä kuin kertaakaan aiemmin Moyesin aikana.