Mitä Liverpool-Manchester United todella opetti?


Monille, kenties kaikille Manchester Unitedin ja Liverpoolin kannattajille eilinen kohtaaminen oli toinen kauden kahdesta suuresta ottelusta. Se toinen on vastaava kohtaaminen myöhemmin tällä kaudella.

Joukkueiden välisen vastakkainasettelun historia on pitkä. Siihen kuuluu paljon nautittavia asioita ja paljon sellaisia piirteitä, joita ei voi hyväksyä. Eilinen ei tarjonnut kumpaakaan. Jalkapallo on sterilisoitu täysin, kun tämäkin ottelu on pettymys.

Eilinen oli kummallekin joukkueelle ennen kaikkea mahdollisuus iskeä vihollisen nenä verille kauden alkajaisiksi. Mitä jäi käteen?

Manchester Unitedin on opittava käyttämään siirtoikkunaa

Guillermo Varelasta ja Wilfried Zahasta ei ole paikkaamaan Paul Scholesin lopettamisen jättämää aukkoa. Varela on uruguaylainen laitapakki, Zaha on laituri, jolla ei ole Valioliiga-kokemusta. Scholes oli paras englantilainen keskikenttäpelaaja viimeisen 30 vuoden ajalta. Siksi Unitedin kenties kannattaisi ostaa pelaaja keskikentän keskustaan ensimmäisen kerran sitten vuoden 2007.

Unitedilla ei ole laadukkaita keskikenttäpelaajia. Michael Carrick on ainoa poikkeus, mutta hän on 32-vuotias ja tarvitsee itsekin itselleen korvaajan piakkoin. Liverpoolia ja Mestarien liigaan pyrkiviä joukkueita vastaan dominoiva keskikenttä on avain voittoon. United tarvitsee ainakin yhden, kenties kolme keskikenttäpelaajaa. Liverpool-ottelun jälkeen sillä oli noin vuorokausi aikaa hoitaa asia pois päiväjärjestyksestä.

Daniel Sturridgen hyvä vire voi olla pysyvää

Daniel Sturridgen tekniikka on aina ollut loistava. Hänen käsityksensä siitä, mitä sillä pitäisi tehdä, ei ole aina ollut loistava.

Hänellä oli tapana laukoa vaikeista paikoista tai laukoa kun olisi pitänyt syöttää tai laukoa vain laukomisen vuoksi. Se ei ollut itsekkyyttä, vaan huonoa päätöksentekoa. Tai sitten se oli itsekkyyttä: yliampuvat tuuletukset alasarjalaisten verkkoon tehtyjen maalien jälkeen kertoivat, ettei hänellä aina ollut käsitystä saavutustensa todellisesta arvosta.

Asiaan on kenties tullut muutos, sillä nyt Sturridge painelee menemään läpi ottelun esitellen kikkojaan ja parantunutta viimeistelyään. Vain muutaman ottelun jälkeen on turha kertoa miehen olevan uusi Pele tai Diego Maradona, mutta ainakaan hän ei ole vanha Daniel Sturridge.

Vain Alex Ferguson saa puhua hassuja

Jos Alex Fergusonin United olisi pelannut eiliseen tapaan ja Ferguson olisi väittänyt joukkueen pelanneen hyvin, häntä pidettäisiin psykologian maisterina. Managerihan vain suojeli pelaajiaan ja suostui uskomaan vain siihen, että lopulta United voittaa.

Kun David Moyes toimi näin, hän näytti vain entiseltä Everton-managerilta, joka oli liian kovassa paikassa, kun siirtoikkuna oli mennyt vihkoon, joukkueen luovimmat pelaajat istuivat penkillä ja pelkurimainen Ashley Young pelasi.

David Moyes ei ole Alex Ferguson. Tällä hetkellä hän on lähempänä Alex McLeishiä.

Liverpool ei vieläkään ole top 5 -joukkue...

Top 6 -joukkue se saattaa olla. Arsenal on kuitenkin jo nyt parempi, ja se vahvistuu ennen siirtoikkunan sulkeutumista. Chelsea, United ja Manchester City tulevat väistämättä muodostamaan kärkikolmikon. Niiden miehistöt ja kokemus lähes takaavat sen. Tottenham on hankkinut parhaat mahdolliset pelaajat, joita Mestarien liigasta ulos jäänyt seura voi saada. Liverpool ei ole toiminut näin.

Yleisesti ottaen Brendan Rodgersin hankkimat pelaajat eivät ole sillä tasolla, että entinen suurseura nousisi entiseen loistoonsa, vaikka pelaajat eivät olekaan huonoja. Jos Luis Suarez jää, joukkue on parempi kuin viime kaudella, muttei tarpeeksi paljon.

Liverpoolin hankkimat pelaajat eivät ole tähtiä. Paremmat joukkueet eivät olleet kiinnostuneita heistä.

...mutta ainakaan Liverpool ei ole huono vitsi

Rafael Benitezin viimeisen vuoden, Roy Hodgsonin kuukausien ja Kenny Dalglishin toisen aikakauden aikana Liverpool oli nolostuttavan huono entiseen loistoonsa verrattuna. Kenties muutaman viikon päästä tilanne on taas sama, mutta nyt näkyvissä on toivoa.

Toki Rodgersilla on klovnimaiset piirteensä eikä joukkueen paras pelaaja Suarez ilmeisesti kunnioita manageria tippaakaan. Tämä ei ole Liverpoolin vuosi, se ei tule voittamaan eikä voi voittaa Valioliigaa. Todennäköisesti LFC ei sijoitu edes kuudetta sijaa korkeammalle. Joukkue ei silti ole yhtä huono ja tasaisen naurettava kuin viime kaudella.

Liverpoolin miehistössä on leveyttä, ja hyökkäyskaksikko on erinomainen, jos Suarez ja Sturridge pelaavat hyvin yhteen. Philippe Coutinho on paljon Jordan Hendersonia parempi toimimaan linkkinä keskikentän ja hyökkäyksen välillä. Simon Mignolet on parempi kuin Pepe Reina. Liverpool ei valloita maailmaa, mutta enää se ei ole huono joukkue.