Nether Netherland: Valioliigan neljä suurta ovat vitsi


Vanha ja loputtomiin toisteltu vitsi Valioliigasta maailman parhaana sarjana ei ole koskaan ollut vitsinä sopivampi. Tason ja kilpailun puutteen lisäksi on muitakin ongelmia. Suurin ongelma on se, että edes neljän suuren (ja Liverpoolin) managereilla ei tunnu olevan hajuakaan, mitä tehdä seuraavaksi. Nopea vilkaisu muualle kertoo paremmpista vaihtoehdoista. Saksalla on hyvää olutta, halvat hinnat ja Borussia Dortmund. Espanjalla on Barcelona, Ronaldo ja Jose Mourinho ja todennäköisesti kaksi maailman parasta joukkuetta. Ranskalla ei ole englantilaispelaajia Joey Bartonia lukuunottamatta ja maan mestaruus voi PSG:n tuhlailusta huolimatta mennä kenelle tahansa. Italia...no, Italia on oikeastaan ihan yhtä huonossa jamassa, mutta ainakin liput ovat hieman halvempia. Englannilla on neljä seuraa matkalla ei mihinkään.

Viime sunnuntain kärkikamppailu Manchester Cityn ja Manchester Unitedin välillä kertoo olennaisen. Roberto Mancini on valmentanut joukkonsa europettymykseen kahdella kaudella. Kenenkään ei pitäisi yllättyä, sillä se on Mancinin tavaramerkki - kotimaassa kyllä pärjätään, mutta lättyyn tulee heti, kun kilpailu kovenee. Hänen taktiset leikkinsä ja vaikeat pelaajasuhteensa ovat tehneet aiemmin niin jännittävästä Citystä todella toimimattoman. Esitykset tuskin huononisivat, jos pelaajat hoitaisivat homman keskenään. Mancini tuntuu uskovan, että asiat hoituvat lisärahalla. Siinä puhuu mies, joka ei saa nyhdettyä tarpeeksi maaleja, vaikka joukkueessa pelaavat David Silva, Mario Balotelli, Edin Dzeko, Sergio Agüero ja Carlos Tevez. Manciniin ei olisi luottamista edes parturina, saati sitten futisvalmentajana.

Unitedissa Sir Alex Ferguson tuhoaa omaa perintöään. Mestaruuksien voittaminen ilman keskikenttäpelaajia on kova juttu, mutta saattaisi olla tyydyttävämpää ostaa pari keskustan miestä ja nousta selkeästi Mancinin yläpuolelle. Kuvioon mahtuisi ehkä vielä yksi Mestareiden liiga -voitto ennen lopettamista. Ferguson ei tietenkään tee niin. Mitään oikeasti järkevää selitystä mielenhäiriölle ei ole. Jos joku toimittaja viitsisi edes kysyä asiaa, hän päätyisi todennäköisesti ikuisiksi ajoiksi Old Traffordin mustalle listalle. Jos Unitedin keskikenttä on tyhjiö, sen puolustus koostuu mustista aukoista. Unitediin on rakennusvaiheessa jäänyt lukuisia heikkouksia, kuten puolustus, keskikenttä ja Ashley Young. On umpikuja olla edes etsimättä ratkaisua.

Myös muilta kuin Manchesterilta puuttuu suunta. Chelsean fanit suhtautuvat ymmärrettävästi epäsuopeasti Rafael Beniteziin. Kukaan muu manageri, joka on nähnyt Chelsean pelejä, ei olisi nähnyt loistavaa Oscaria Chelsean ongelmakohtana. Oscarin pudottaminen avauksesta on ilmeisesti vastalause käsittämättömälle lahjakkuudelle. Ei menee enää kauaa, ennen kuin Juan Mata korvataan Dirk Kuytilla. Benitez ei ilmeisesti arvosta sellaisia ominaisuuksia, joita ei voi tieteellisesti selittää. Sellaiset ominaisuudet ovat loukkaus managerin omalle erinomaisuudelle. Benitezillä on ilmiömäinen kyky suututtaa säännöllisesti hyviä pelaajia, joten ei mene kauaa, että pelaajat kääntyvät fanien kannalle. Paitsi että Chelsea voitti Sunderlandin...

Benitez ei ole ainoa manageri, jota omat kannattajat kritisoivat. Arsene Wenger kerää epäsuosiota osakseen nopeammin kuin koskaan aiemmin urallaan. Arsenalilla on niin paljon ongelmia, että lyhyt lista kertoo olennaisen. Theo Walcott muuttaa mielellään kesällä seuraan, joka maksaa palkkapyynnön mukaan, oli Walcott sen rahan arvoinen tai ei. Kyllä, Alex Oxlade-Chamberlain on ehkä loistava korvaaja, mutta tässä vaiheessa Walcottin vääjäämätön lähtö vain kertoo jatkuvista virheistä sopimusneuvotteluissa. Arsenalin lahjakkuudet kelpaavat siis jatkossakin muiden seurojen ostoslistalle. Wenger nähnee myös Bacary Sagnasta kesällä vain selän. Seuran loukkaantumishuolet eivät tunuu helpottavan, joten Wenger on ainakin yhdessä asiassa Fergusonia parempi - omien pelaajien hajottamisessa. Kentällä on todella vähän johtajuutta, sillä kokeneet pelaajat ovat kiinnostuneempia agenttinsa puhelinsoitosta kuin vastuusta pelikentällä. Puolustuksessa Arsenal saa valmentaja Steve Bouldin hankinnan näyttämään suurimmalta kalliilta turhakkeelta paitsioansan historiassa. Hyökkkäyksessä Olivier Giroud ja Lukas Podolski tekevät selväksi, miksi he eivät saaneet siirtoa oikeasti menestyvään seuraan. He ovat ihan hyviä, mutta eivät enempää. Pelaajistoon, ajattelumaailmaan ja rahankäyttöön ei tule muutosta ennen kuin manageri vaihtuu.

Huraa, Englanti. Neljä masentavaa joukkuetta. Ja Liverpool. Mikä menestys.

Alexander Netherton