Veikkausliiga-ranking: viikko 3


Veikkausliiga-ranking arvioi joukkueiden tämänhetkisiä voimasuhteita viikottain. Ranking on arvio tämän hetken tilanteesta, ei ennuste lopullisista sijoituksista.

1. HJK (viime viikolla: 1)

Jaro-ottelun esityksen perusteella houkutus Klubin pudottamiseen kärkipaikalta on jo varsin kova, mutta minkäs teet, kun tilille napsahti taas kolme pistettä? Inter-tasapelin toisella puoliajalla Klubi antoi avaimet vastustajalle ja siitä eteenpäin peli on ollut tukkoista. Näillä esityksillä pisteitäkään ei välttämättä tule loputtomiin. Jo seuraavat ottelut IFK Mariehamnia ja FC Lahtea vastaan ovat vaikeita rasteja.

2. IFK Mariehamn (viime viikolla: 2)

Hävisi tasaisen ottelun Interiä vastaan viime hetken maalilla. Tappio oli IFK:lle ensimmäinen kotikentällä sitten lokakuun 2011. Itse peli oli kuitenkin tasaista, eikä tappiosta huolimatta suuria huolenaiheita ole. Petteri Forsell tekaisee tällä hetkellä maalin aina, kun sattuu huvittamaan. Helatorstaina kalenterissa on vierailu Helsinkiin, missä IFK ei ole voittanut koskaan. HJK on kahden edellisen ottelunsa perusteella horjutettavissa, mutta todennäköisemmin pistepotti karttuu kahdessa seuraavassa ottelussa, jotka IFK saa pelata kotoisella Idrottsparkenilla.

3. FC Inter (viime viikolla: 10)

Mitä ihmettä tapahtui pukukopissa HJK-ottelun tauolla? Siihen asti koko kevään umpisurkeaa futista pelannut Inter alkoi yhtäkkiä luottaa itseensä ja pelata omalla tyylillään. Tulokset näkyivät nopeasti: ensin HJK:n kahden maalin johto kiinni, sitten vierasvoitto Maarianhaminasta. Vielä kotiottelussa Jaroa vastaan Inter laukoi maalia kohti viisi kertaa, Maarianhaminassa maalintekoyrityksiä oli jo 13. Pelissä on merkkejä viime kausien Interistä, ja itseluottamus on varmasti aivan eri luokkaa kuin vielä viikko sitten. Ainoa kysymys on, miksi joukkue ei pelannut alusta asti tällä tavalla, vaan katseli kaksi ensimmäistä kierrosta vastustajan touhuja sivusta.

4. MYPA (viime viikolla: 4)

Honka-ottelussa peli ei hivellyt silmää, mutta tilille tuli nollapeli ja kolme pistettä. Nuori Pyry Soiri on tehnyt pari erinomaista sisääntuloa. Jos pelaaja pystyy pitämään tasonsa, MYPAn rinki levenee jo omista riveistä kummasti. Ulkomaalaishankinta Moyo Bahamboula ei ole päässyt vielä vauhtiin, mikä voi johtua myös sitkeistä selkävaivoista. Pelin on parannuttava sunnuntaista, mutta kehittymisen lomassa pisteitäkin on tullut. Helatorstain kotiottelu Jaroa vastaan on hyvä sauma napata kolme lisäpistettä.

5. FC Lahti (viime viikolla: 6)

Tämänhetkinen KuPS ei ole sopiva mittari oikein kenellekään, mutta ei oteta Lahdelta mitään pois. Esitys oli hyvä, ja lisämaaleihinkin oli edellytyksiä. Maalivahti Jesse Jorosen hankkiminen Fulhamista oli seuralta hyvää reagointia, sillä Juha Tuomi oli epävarma koko alkukauden. Jorosen debyytti KuPSia vastaan oli vakuuttava. Tommi Kautosen pelipaikkaruletti vaikuttaa olevan taas melko mielenkiintoista seurattavaa, mutta valittaminenkin on vaikeaa, sillä Jussi Länsitalo kävi tekemässä kärjen paikalta maalin alle vartissa. Tuloksista huolimatta pelissä on vielä kehittämisenkin varaa, eli potentiaali on kova.

6. VPS (viime viikolla: 5)

Vähämaalisuus vaihtui iloitteluun Hietalahdessa, kun RoPS kaatui 3-1. Kaksi pelitilannemaalia syntyivät vieläpä komeiden kombinaatioiden seurauksena. Tällä menolla VPS ei tule joutumaan lähellekään putoamistaistelua. Voiton hinta oli kuitenkin kallis: maalivahti Henri Sillanpää ja hyökkääjä Toni Ameobi loukkasivat itseään. Sillanpää on pelissä pari ottelua, Ameobin pelaamisesta torstaina JJK:ta vastaan ei ole varmuutta. Pahempaakin pelättiin, mutta Vepsun rinki on niin kapea, että lyhyetkin poissaolot kirpaisevat. Nyky-VPS voi silti hyvin hakea Jyväskylästä ainakin pisteen. Liikaa hienouksia torstain ottelulta ei kannata odottaa.

7. JJK (viime viikolla: 7)

Oli parempi joukkue TPS:ää vastaan, mutta jäi maaleitta ja hävisi 0-1. JJK jäi maaleitta jo toisessa peräkkäisessä ottelussa, mikä on mielenkiintoista, sillä monet hyökkäyspään pelaajat ovat liigan parhaimmistoa. Piikissä Eero Markkasta tuuraavan Babatunde Wusun kone ei jostain syystä tunnu lähtevän käyntiin. Pelin taso riittää otteluiden voittamiseen, mutta nyt paikat täytyy alkaa hyödyntää. Turussa laukauksia oli 23. Tolppa kilisi ja vastustajan maalivahti joutui pariin otteeseen venymään, mutta pallot on yksinkertaisesti laitettava maaliin.

8. RoPS (viime viikolla: 3)

VPS-tappio oli selkeää takapakkia. Ensimmäinen puoliaika vielä menetteli ja Ataulla Guerran johto-osuma oli upea yksilösuoritus, mutta toisella puoliajalla RoPS soitteli vain toista viulua. Hermokontrollikin osoitti pettämisen merkkejä, rovaniemeläisille olisi voinut nousta enemmänkin kuin kolme varoitusta. RoPS pelasi aiemmin mallikkaasti, mutta Vaasan vierailu nosti esiin muutaman kysymysmerkin ennen torstain vierailua Espooseen.

9. FF Jaro (viime viikolla: 8)

Oli parempi sekä Interiä että HJK:ta vastaan, mutta jalkapallo on raaka laji: pallo pitää iskeä verkkoon vastustajaa useammin ja sillä selvä. Sekä HJK:n että Interin kovempi rutiini näkyi, kun joukkueet kukistivat Jaron oltuaan pelillisesti alakynnessä. Jaron pelistä ei puutu kuin viimeistely, mutta nuori ryhmä näyttää maksavan oppirahoja tällä hetkellä. HJK-ottelun kahdella maalilla pitäisi saada vähintään piste. Maalivahti Jesse Öst ei ole vakuuttanut. Tällä pelillä paniikkia ei todellakaan ole, mutta voittoja täytyy saada, koska kokematon joukkue on henkisesti alttiimpi itseluottamuksen heilahteluille kuin rutinoituneemmat ryhmät. Kouvolassa Jaro on altavastaaja, mutta eväitä on jopa kolmeen pisteeseen saakka.

10. FC Honka (viime viikolla: 9)

Hongan vaikea alkuohjelma on mainittu tälläkin sivustolla niin monta kertaa, että nyt on aika siirtää selitykset syrjään. Honka ei ole tehnyt tämän kauden Veikkausliigassa maalin maalia, ja nollalla maalilla on kovin vaikea voittaa otteluita. Puolustuspeli toimii ihan kelvollisesti, mutta hyökkäyspäähän pitää nyt keksiä jotakin. Laituri Roni Porokara vaeltaa edelleen pimeydessä, eikä Kastriot Kastratista tai Youness Rahimista taida olla maalintekijän taakan kantajiksi. Tim Väyrysen paluuseen voi mennä vielä hyvä tovi. Vastuunkantajan pitäisi nousta nyt omista riveistä.

11. TPS (viime viikolla: 11)

Kukaan ei vieläkään ymmärrä, miten TPS onnistui voittamaan JJK:n. TPS on tehnyt pelitilannemaalin viimeksi kauden avauksessa Honkaa vastaan, ja peliä katsoessa se ei ole mikään ihme. Keskikentän ja hyökkäyksen väliin jäävä tila on kammottavan suuri eikä hyökkäyspelaamisessa näy edes joukkuepelaamisen alkeita. Palloa roiskitaan silmittömästi karkuun juokseville hyökkääjille. TPS:n pelistä ei välity selkeää käsitystä siitä, mille alueille palloa yritetään pelata, kenen tehtävä syöttöjen antaminen on ja kuinka nopeasti palloa pyritään kulloinkin liikuttamaan - kaikki perusasioita jalkapallossa. Voitosta huolimatta kotiyleisö lähti Kupittaalta pettyneenä JJK-ottelun jälkeen, eikä ihme. Näillä otteilla pelin voi voittaa vain tuurilla, ja todennäköisesti sitäkin käytettiin aimo annos JJK:ta vastaan. KuPS-ottelu voisi olla hyvä sauma napata lisäpisteitä, mutta tällä hetkellä on se ja sama, ketä vastaan TPS pelaa: mitaleista puhutaan vasta sitten, kun oma peli toimii edes välttävästi, tai kun jonkinlainen pelityyli on edes olemassa.

12. KuPS (viime viikolla: 12)

KuPS on tällä hetkellä jotakuinkin yhtä sekaisin kuin turkulainen kaimaseura. Joukkueen pelityyli ja roolitus ovat niin selviä, että väkisin on pakko miettiä, onko päävalmentaja Esa Pekosella enää kaikki langat käsissään. Lahti-tappiossa KuPSilla oli sentään muutama tekopaikka, mutta peli-idea kokonaisuutena on jokseenkin kadoksissa. Kuopiossa kannattajien mitta onkin täyttymässä. Torstaina KuPS ja TPS kohtaavat toisensa. Joko ainakin jompikumpi joukkue saa peliään raiteilleen, tai sitten luvassa on silmitöntä roiskimista.

Lyö vetoa Veikkausliigasta täällä!