Nether Netherland: Roberto Mancini on huijari


Paolo Di Canio väittää kirjassaan Il Ritorno, että Roberto Mancini muuttui. "Mancinin luonne on kasvamassa. Hänestä on tullut herrasmies, joka haroo otsatukkaansa ja puhuu kummallisella äänellä". Se ei ole rikos, mutta se ei ole hänen ainoa näytelmänsä: hän myös esittää olevansa hyvä valmentaja. Kaikista pokaaleista huolimatta on vaikea sanoa, onko hän hyvä valmentaja. Puhumattakaan hiuksista ja huivista. On vaikea luottaa miehiin, joilla on otsatukka ja huivi.

Hänen CV:nsä on petollinen. Interissä hän voitti kolme Italian mestaruutta, mutta miten? Hänen tärkeimmän pelaajansa nimi oli calciopoli. Vedonlyöntiskandaalin myötä kaikki kilpailijat saivat joku pistemenetyksiä tai heidät pudotettiin sarjasta. Ennen sitä hän ei vaikuttanut mestarivalmentajalta. Kauden 2006-07 17 ottelun voittoputki kertoo sarjan heikkoudesta, ei Mancinin taidoista. Seuraaja Jose Mourinho pesi Mancinin pystyyn: Mourinhon Inter kaatoi calciopoli-rangaistuksista toipuneita seuroja, voitti kaksi mestaruutta ja hoiteli Barcelonan matkalla Meatareiden liigan voittoon. Mancinia kritisoitiin jatkuvasti siitä, että hänen Interinsä epäonnistui europeleissä - aikana, jolloin Serie A:n ei olisi pitänyt aiheuttaa häiriöitä. Kun pelistä tuli vaikeaa, se oli Interille liikaa.

Inter ei ole ainoa seura, jonka kanssa Mancini on epäonnistunut eurokentillä. Viime kaudella Manchester City putosi Mestareiden liigasta lohkovaiheessa. Riita Carlos Tevezin kanssa toi esiin Mancinin suurimman heikkouden. Kuten Neville Southall totesi, Mancinin tärkein tehtävä tähtisikermässä on egojen hallinta. Mancini vieraannutti Tevezin. Se oli maksaa mestaruuden, kun Tevez pelasi jalkapallon sijaan golfia suurimman osan kaudesta. On Mancinin tehtävä pitää tähdet tyytyväisinä ja sitoutuneina, ja usein hän ei pysty siihen. Entisten City-pelaajien, kuten Craig Bellamyn ja Adam Johnsonin, yleisin kritiikinaihe on se, että Mancini ei puhu puolelle joukkueelle. Pelaajat eivät aina tiedä, miksi. Kun Inter voitti Mestareiden liigan, tunteikas Mourinho nyyhkytti Marco Materazzin olkapäätä vasten. Kun Manchester City voitti Valioliigan, Mancinin ja Tevezin käytös oli väkinäistä.

Mancini on epäonnistunut myös seurajohdon kanssa työskentelyssä. Tänä kesänä Mancini vaati satsauksia - siis mies, joka oli jo aiemmin käyttänyt naurettavia summia rahaa. Mancini ansaitsee myös kehunsa: hän ei ole valmentaja, joka tekee elämästä hankalaa. Inter antoi hänelle ansaitsemattomia mestaruuksia, City ansaitsemattomia rikkauksia. Hänellä on todella hyvä joukkue. City osti hänelle liigamestaruuden, hän ei tuonut sitä Citylle. Ongelma on se, että hän teki joukkueen valmentamisesta ison sotkun.

Historiankirjoissa muistetaan Unitedin viime minuuttien lipsahdus mestaruustaistossa, mutta unohdetaan Cityn meltdown pari kuukautta aiemmin. Varovaiset vierasesitykset olivat suistaa mestaruusjunan raiteiltaan. Satoja miljoonia käytettyjä puntia, vastassa upotettu Chelsea ja kapea United. Se oli pelkuruutta, jonka perusteella Mancini ei sisimmässään luota joukkueeseensa.

Nyt Mancinilla on Scott Sinclair, joka debytoi lauantaina. Vastassa oli joukkue, joka vain korostaa Mancinin tekojen järjettömyyttä. City ei ole voittanut Stokea vieraissa sitten vuoden 1998. Viime kaudella miljardit punnat riittivät vain tasapeliin. Tänä vuonna, taas yhden Mancinin kanssa vietetyn kesän jälkeen, City ylsi...tasapeliin. City ei vaikuta yhtään viime kautta paremmalta. Joukkue osaa silti pelata huonosti kolmen puolustuslinjalla. Se on tarpeetonta säätöä. Mancini vieraannuttaa nyt Micah Richardsin, yhden parhaista puolustajistaan. Se on ihan ok jos se parantaa joukkuetta, mutta Maiconin ura on jo luonnostaan laskusuunnassa. Ei ole järkevää viedä Richardsin uraa samaan suuntaan.

Tiistaina City kohtaa Real Madridin, jolloin voimme verrata Mancinia ja Mourinhoa. Kumpikin seura on rikas jättiläinen, kumpikin seura on vaikeuksissa mestaruuskauden jälkeen. Toisella joukkueella on loistava valmentaja, toisella Roberto Mancini.